Toisella puolella on ykköskerros.

 Kakkoskerrokseen pääsee ramppia pitkin tai hienolla hissillä.

 Hissi ylhäällä!

Parkkitalo, sadepäivän riemu. Lapsilla on aina ilon päivä kun lattialla lojuu pahvilaatikko. Sitä ei tapahdu usein, mutta nyt oli käyty ostamassa tuuletin koska meillä on taas remontti ja ikkunoissa muovit. Sivumennen sanoen tänne tukehtuu. No, Johannes keksi, että laatikosta pitää tehdä parkkitalo. Hauska yhteensattuma, muistin heti että Vuokon blogissa oli semmoinen. Varsinkin muistin sieltä lauseen: "Pahvilaatikosta ja teipistä saa tehtyä parkkitalon noin kuudessa minuutissa". Ilman tätä kannustusta olisi voinut jäädä tekemättä mutta totta se oli. Pari minuuttia ekstraa meni hissiin. Sitten piti vielä hakea pikkuautot varastosta.

 Me saimme puutarhapalstan kesäksi. Tällaisesta voikukkamerestä aloimme etsiä palstaamme pari viikkoa sitten.

Ensimmäisen kuvan ottamisen jälkeen olemme raivanneet toisen puolen palstasta perunapelloksi ja toiselle puolelle on istutettu hernettä, porkkanaa, kesäkurpitsan taimi ja salaattia. Lisäksi palstalla kasvaa edellisen puutarhurin jäljiltä raparperia, ruohosipulia, viinimarjoja sekä suuria kukkapuskia joita en tunnista.

Tänään Johannes ehti sirottaa palstan reunalle kääpiösamettikukan siemeniä ennen kuin sade alkoi, toivottavasti vesi ei vie siemeniä mennessään. Kotiin päästyämme olimme jo aivan märkiä.

Hah, olen kuvitellut ettei minulla ole viherpeukaloa kun rairuohon istutuskaan ei ole koskaan onnistunut. Niin tai näin, tähän olen jo jäänyt koukkuun!